Sonja Vectomov nimesi debyyttilevynsä itse keksimällään sanalla

Suomalais-tsekkiläisen tuottaja/dj/artisti Sonja Vectomovin ensimmäinen albumi kantaa nimeä Lamprophrenia. Se on Vectomovin keksimä latinalainen uudissana, joka tarkoittaa kirkasta mieltä.

Sonja Vectomovin musiikissa tapahtuu paljon, joten se vaatii ehkä kertakuuntelua pidempää pureskelua. Hänen esikoisalbuminsa on sekoitus klassisempaa ilmaisua ja elektronista musiikkia, vähän niin kuin artisti itsekin. Vectomovin perheen juuret ulottuvat klassisen musiikin maailmaan, ja itse hän on tehnyt jos jonkinmoisia musiikillisia kokeiluja – muun muassa laulanut lapsikuorossa, soittanut nokkahuilua ja opiskellut viulun- ja pianonsoittoa.

Syyskuussa nämä musiikilliset kokeilut saavuttivat kulminaatiopisteensä, kun Vectomov julkaisi debyyttialbuminsa Lamprophrenia. Levyllä on 12 kappaletta, jotka Vectomov on tuottanut ja äänittänyt kokonaisuudessaan itse lukuun ottamatta kappaletta I Me, joka pohjautuu amerikkalaisen kirjailijan David Woodardin kirjoituksiin.

Lehdistötiedote kuvailee Vectomovin musiikkia näin: sykkivät syntetisaattorirytmit, tiukat biitit, leveät bassolinjat, leikkisä instrumentointi – kuten viulu, alttoviulu, harmonikka, mandoliini ja vintagesyntikat – sekä Vectomovin ääni pistävät ajatukset ja kehon liikkumaan. 

Ja toden totta: Vectomovin albumi on melkoinen runsaudensarvi. Paljon sen kokeellisuudesta kertoo jo nimikin – latinankielinen uudissana, jonka Vectomov keksi itse. Lamprophrenia:ssa yhdistyvät lampro (kirkas) ja phrenia (mieli).

Tsekkaa tästä Sonja Vectomovin Lamprophrenialta löytyvä Two In One: