Osa 3: Kuinka pärjätä (tai jättää pärjäämättä) musabisneksessä
Nyt ollaan käyty läpi jo neljä eri pointtia, ja samankaltaisella suunnalla jatketaan: keskitytään vielä hetken myös liike-elämästä tuttuihin konsepteihin, koska ne on hyvin elinvoimaisia lainalaisuuksia myös musiikkibisneksessä. Lähtökohtahan on kuitenkin se, että se itse musiikki edellä mennään. Se musiikki, joka kumpuaa sydämestä, sielusta, innosta ja intohimosta, kunnianhimosta, itseilmaisusta, luovuudesta, rakkaudesta lajiin sekä sisäisestä palosta ja draivista luoda jotain, jolla muodostaa yhteys muihin ihmisiin. Mutta sieltä autotallista tai makkarin nurkasta ei juuri sitä pidemmälle mennäkään, ellei keskity laittaan myös nää bisnestontit kuntoon. Joten jatketaan.
5. Visio, missio, strategia ja markkinointi
Yllä olevat sanat pyörii monesti kaikkien ihme konsulttien suussa ja bisnesympyröissä, mutta monet ei tiedä mitä ne käytännössä tarkoittaa. Ja vielä vähemmän musiikin kontekstissa.
Vision voi määritellä tarkoittavan harkittua, kaukokatseista tiekarttaa siihen, mitä ja minkälainen sä haluat artistina olla ja minkälaisena artistina sä haluat itsesi otettavan esimerkiksi jonkun tietyn aikamääreen kuluessa. Sun visiosi sisältää tietyt tavoitteet, jotka saavuttamalla pääset lopulliseen päämääräsi artistina. Mitä konkreettisempia nämä tavoitteet on, sitä paremmin myös esimerkiksi alan yhtiöt voi ne saavutettuasi niitä tarkastella, kun ne punnittee sun potentiaalia.
Sun missios artistina määrittelee sun tarkoituksen ja merkityksen artistina. Mitä sä oot tänne tullut tekemään ja mitä sä haluat luoda. Mistä muodostuu sun arvosi ja hyötysi sun kohderyhmille ja yhteistyökumppaneille, esimerkiksi. Tää kannattaa pitää realistisena, mutta ylärimaan tähdättynä kuitenkin. Myös alan yhtiöt, ja jopa kollegasi, betsaa siihen hevoseen, kuka näyttäytyy todennäköisimpänä voittajana.
Strategia tarkoittaa toimintasuunnitelmaa saavuttaa yksi tai useampi päämäärä epävarmoissa ja elävissä olosuhteissa. Tää saattaa kuulostaa aivan hevonpaskalta elämäntapataiteilijoille, musiikkiharrastelijoille sekä perus puuhastelijoille, mutta loksahtaa palapelin paloina kohdalleen heti, kun niitä tarkastellaan muusikkoyrittäjän näkökulmasta ja tilanteessa, missä toimitaan alan voittoa tavoittelevien tahojen kanssa.
Onnistunut markkinointi tarkoittaa sun brändisi arvoja välittävää ja visiostasi eri tavoin kertovaa viestintää. Se muodostaa sulle artistina arvoa ja sun kohderyhmillesi hyötyä. Onnistunut markkinointi – sisältäen viestinnän, mainonnan ja brändinhallinnan – on myyntiä. Sen ei kuitenkaan tarvitse olla sitä pelättyä itsensä ja sielunsa myymistä kaupallisuuden alttarilla, vaan se voi olla omalle luovuudelle, omille faneille ja omille arvoille uskollista, luonnollista, sielukasta ja sydämellistä, ja tätä kautta hyvinkin tehokasta ja hyödyllistä myös sulle itelles. Feikit haistetaan täällä jo kaukaa, nimittäin.
Kun artisti, eli ihminen itsessään, on se keskeinen tuote mitä myydään, on ihmisen tultava ihmisen lähelle. Kaiken keskiössä on usein eräänlainen tarina, joka ei kuitenkaan ole staattinen, vaan jatkuvasti elävä, ja johon faneilla ja kuuntelijoilla muodostuu tunneyhteys, joka osallistaa, liikuttaa tai naurattaa ja sallii kuuntelijan projisoida itsensä keskelle kerrontaa. Ihan jo samaistumisenkin vuoksi aitous on tärkeetä. Liian etäinen tai muovinen olemus, vaikka mysteerit viehättävätkin, ei useinkaan toimi. Tässä valossa nykysukupolven kiintyminen artisteihin myös esimerkiksi Snapchatin, Instagramin, ja YouTuben kaltaisten sovelluksien kautta, eikä pelkän musiikin, on huomattava valttikortti artisin omannäköistä ja omanmakuista markkinointia rakennettaessa. Mutta myös fyysinen preesenssi ja connectaaminen on tärkeätä.
4. Toiminta alan yhtiöiden kanssa.
Ihan ekana on pakko sanoa, että suora signautuminen jollekin kolmesta isosta yhtiöstä (Universal, Warner ja Sony) ei välttämättä tarkoita vielä mitään. Monesti levydiilistä ajatellaan, että nyt ollaan rikkaita rokkistaroja ja voidaan laittaa jalat pöydälle, mutta pahimmassa tapauksessa se voi tarkottaa artistiuran kuolemaa, tai ainakin tosi isoa iskua siipeen. Tämä johtuu siitä, että major label -leveleillä ei juuri laiteta rahaa, aikaa eikä ammattitaitoa vasta kehittyviin artisteihin, joilla ei ole brändi ja visio lukossa eikä oma draivi tarvittavilla tasoilla.
Jos sä et osu pitkälti ennalta arvioituihin myynnin ja tuoton lokeroihin ja jos sä et tietyssä aikaikkunassa pysty tuottamaan halutun kaltaisia hittejä ja generoimaan cash flowta sisäänpäin, sun kohdalla usein riskit eliminoidaan, tappiot katetaan ja sulle näytetään ovea. Joskus sulle löytyy songwriting- ja tuotantoapua ja kokeneemman äänitysstudion vetoapua, joskus ei. Sun omasta ja sun lähipiirin mielestä sun biisis voi toimia ku junan vessa, mutta todellisuus voi olla toista. Majoreitten kanssa toimiminen on niin numbers geimiä, että jos sun oma ja labelin visio ei kohtaa, imagon ja soundin re-brändäys ei onnistu eikä biisit soi ja myy, niin sun kannattaa alkaa miettiä toisia reittejä. Esimerkiksi indie-labelit, eri sub-labelit tai starttaaminen esimerkiksi jonkun tuotanto- ja publishing-yhtiön kanssa, tai oman yrityksen valjastaminen tähän, voi tarjota parempia kasvualustoja.
Usein se tarkoittaa paljon pienempiä budjetteja ja käytettävissä olevan markkinointikoneiston pienuutta ja tehottomampaa luonnetta, mutta trade offina voi tulla enemmän itsenäisyyttä ja creative controllia. Majorit muutenkin pelaa aikalailla pop-kärjellä, ja syvempää genre-ymmärrystä onkin viime vuosina valunut erilaisille ala-labeleille ja vastaaville toimijoille.
Mä kutsun sitä ”farmiliigaksi”, kun artisti tai talentti scoutataan ensiksi jonkun tuottajan tai kustantajan alle, missä rauhassa artistin brändi, soundi, imago ja koko artistius kehittyy ja jalostuu ammattilaisten kanssa pisteeseen, missä sitä on helpompi kaupitella, esimerkiksi valmiin demolevyn kanssa, isommille toimijoille, jotka handlaa sitten esimerkiksi markkinoinnin, jakelun ja keikkamyynnin. Ja vaikka lopulta päätyisikin jollekin pienemmälle toimijalle, keikkamyynti ja merchandising voi hyvinkin maksaa sun laskut ilman isoa labelia tai läpibreikkaus-megahittiäkin.
Usein voi käydä niinkin, että sä teet uras ja tienestis artistin uran sijaan kirjoittamalla lauluja muille, mikä on myöskin täysin käypä vaihtoehto. Joskus taas yks toimiva hook voi muuttaa kaiken. Joka tapauksessa majoreiden kanssa toimiessa on tärkeätä ymmärtää, että ne pyrkii cästäämään sut täyttään tietyn roolin tietyssä ajassa. Sulla itsellä voi olla hyvinkin jalo näkemys musiikista ja musiikin tekemisestä, mutta usein noilla tasoilla, kristallipallon puuttuessa, pyritään arvaamaan vaan mahdollisimman kohdilleen ja heitetään aluks sokkona tikkaa.
Ja vaikka joku biisi onnistuiskin, se on yleensä tokan ja/tai kolmannen sinkun määrittelemää, katotaanko koko levyn tekemistä edes kaupallisesti kannattavaksi – tämä kun on bisnestä. Tähän epävarmuuteen perustuu myös nykytrendi tehdä pelkkiä sinkkudiilejä. Siihen osallistuu tietenkin vahvasti myös musiikin kuuntelemisen ja kokemisen muuttunut luonne sekä sosiaalisen ja digitaalisen median, streamauspalvelujen ja yksittäisten biisien latausmahdollisuuksien kehitys. Ne taas tarjoaa independenteille mahiksen nousta tapetille ilman labelin labelia, kunhan kaikki tontit on eka kunnossa. Tarpeeks kova juttu voi myydä myös itte ittensä.
