Max Perkele etsii iloa ja toivoo rakkauden tarttuvan

Ruotsissa vaikuttava suomalaisten maahanmuuttajavanhempien poika Max Perkele etsii räppäämällä iloa sisältään. Hänen grime-henkiseltä uutukaiseltaan When Keepin It Real Goes Wrong voi kuunnella tätä etsintää ja bongata myös suomen kieltä.

– Olen kiinnostunut ilosta. Yritän selvittää, mitä ilo on ja kuinka sen löytää. En puhu nyt siitä, kun aurinko paistaa ja on bileet, vaan kuinka voisi olla iloinen helmikuussa aikasin aamulla, kun on matkalla töihin ja ulkonakin sataa.

Max Perkeleen uutuuslevyn visuaaleista vastasi Nice Guzz -niminen taiteilija. Hänen teostaan varten graffitintekijät bommasivat tyhjän maauimalan koko pinta-alalta, ja sitä on hyödynnetty musiikkiraitojen kuvittamisessa läpi albumin.

– Nice Guzz teki taideteoksen, minä tein levyn. Ne sopivat hienosti yhteen, ja mielestäni siitä tuli älyttömän kaunista.

Max Perkele on vaikuttanut räppikuvioissa kauan, ja selitys niihin hakeutumiseen on hyvinkin samanlainen kuin nuorilla oli aikana, jona koko alakulttuuri on syntynyt.

– Bronxin nuorisojengit keksivät, että voi kilpailla mieluummin kun tapella. Jos ei osaa tanssia, osaa ehkä maalata, ja jos ei osaa maalata, ehkä osaa räpätä. Niin se on mennyt sieltä alusta asti, ja nyt sama homma toimii koko maailmassa.

Max Perkeleelle myös politiikan läsnäolo räpissä on luonnollista. Hän kertoo kunnioittavansa ihmisiä ja pitävänsä surullisena sitä, että ihmiset käyttävät niin paljon aikaansa ja energiaansa vihaamiseen.

– Jokaisella on vastuu omasta energiastaan, omasta käyttäytymisestään yhteiskunnassa. Rakkaus on ainoa asia, joka auttaa epätasa-arvoon – onneksi se on tarttuvaa.

– En ymmärrä rasismin hyväksymistä ollenkaan. Ruotsinkin hiphop syntyi lähiössä. Jos kaverin perhe oli Suomesta, Chilestä tai Kurdistanista, oppi kyllä nopeasti, miksi pakolaiset ovat täällä.

Toisaalta ”perus-ruotsalaisen” ei ole välttämättä helppo päästä sisään maan räppiskeneen, joka koostuu paljolti maahanmuuttajista. Max Perkele sanoo sen kuitenkin johtuvan enemmän yhteiskuntaluokasta kuin ihonväristä. Itsekin maahanmuuttajien lapsena häntä kiinnostaa myös suomalainen räppikulttuuri.

– Seuraan suomalaista räppiä. Siellä saa olla erilainen ja erikoinen, tai siltä ainakin vaikuttaa. Ruotsissa taas monella on samanlaiset vaatteet ja soundi. Muun muassa Paperi T, Paleface, Pajafella, Mercedes Bentso ja SMC Lähiörotat ovat suosikkejani.