Ehkä nuorissa tosiaan on tulevaisuus: ”Jos ei olisi uskontoja, ei löytyisi tekosyitä sotia”, sanovat Aseveljet

Aseveljet on 18-vuotiaan JimZien ja 17-vuotiaan Sebastian Helinin muodostama kokoonpano, joka julkaisi esikois-EP:nsä Ysärii joulukuussa. Kaksikko tuo ysärihenkiseen räppiin uuden kulman, sillä he ovat itse 90-luvun tuotoksia.

Vaikka Aseveljet on nimenä melko militaarinen, ei sillä ole kuulemma mitään tekemistä aseiden, sodan tai armeijan kanssa. JimZie aikoo suorittaa asepalveluksensa Vekaranjärjellä Kouvolassa, Sebastian taas ei tiedä vielä, aikooko edes mennä armeijaan tai soisiko hänen henkinen tilansa siihen edes mahdollisuutta.

– Aseveljet-nimi tulee oikeastaan siitä, että taistelemme yhdessä henkiset vastoinkäymiset läpi. Seisomme yhtenä rintamana myös musiikin saralla sekä vastoinkäymisiä sisältävissä elämätilanteissa, Sebastian kertoo.

Aseveljet ovat tehneet yhdessä musiikkia vuodesta 2015, jolloin JimZie vasta aloitti räppäämisen. Sebastian on sen sijaan nuoresta iästään huolimatta ehtinyt puhelaulaa jo kauan – peräti kahdeksan vuotta, sillä hän aloitti räppäämisen jo kymmenenvuotiaana. Hän kertoo toimineensa JimZielle jonkinlaisena koutsina urbaanin musiikin maailmaan.

Aseveljet lupaa tuoda räppikentälle vaihtoehtoista, monipuolista ja alternatiivista soundia. Heidän tavoitteensa on löytää syrjityt ja pahoinvoivat nuoret.

– Ollaan itsekin kohdattu syrjintää ja koulukiusaamista. Mua on kiusattu koko peruskoulun ajan, minkä takia jouduin uusimaan kasiluokan liiallisten poissaolojen takia. Halusin paeta. Me seistään kiusaamista vastaan. Se on aihe, josta vanhempienkin kuuluisi puhua enemmän jälkikasvulleen, Sebastian sanoo.

Syrjintäaiheen lisäksi Aseveljien kaksikolla on muutakin painavaa sanottavaa: he haluavat kritisoida myös muun muassa musiikkibisnestä ja uskontoja.

– Musiikkibisnes pyörii mielestämme liikaa levy-yhtiöiden pillin mukaan. Artistit ja yhtyeet saisivat olla enemmän vaikuttamassa siihen, miltä soundin tulisi kuulostaa ja mitkä tuotokset päätyvät levylle tai Spotify:hin. Levymyynti ei tuo enää muusikoille leipää pöytään, vaan raha tehdään nykyään pääosin keikkailemalla ja oheistuotteita myymällä. Mielestäni sen pitäisi olla päinvastoin – asiat ovat yksinkertaisesti muuttuneet vuosien saatossa, Sebastian miettii. – Pitäisi tehdä aina sellaista soundia, mitä itse kehtaisi ostaa.  Levydiili kelpaa meillekin, kunhan sopimuksesta päästään yhteisymmärrykseen. Emme tahdo, että levylafka kontrolloi soundia liikaa.

– Mitä taas uskontoon tulee, ollaan molemmat ateisteja. Uskomme, että jos ei olisi uskontoja, ei löytyisi tekosyitä sotia. Voihan siitäkin tietysti olla montaa mieltä.